23.10.09

Messu peilaa taivaan ja maan

Kuinka seurakunta huolehtii kristillisestä kasvatusvastuustaan yhdessä vanhempien ja kummien kanssa niinä vuosina, jotka edeltävät rippikoulua? Jumalanpalveluksessa nähdään harvoin perheitä, saati koululaisia.

Harrastekerhoihin ja partioon panostetaan, leirejä ja retkiä järjestetään, ja monessa ajan henkeen kuuluvassa ollaan mukana. Tarjoutuuko varhaisnuorelle mahdollisuus myös pyhän kohtaamiseen? Tuleeko Raamatusta tuttu tuki ja turva?

Usko rakentuu Sanan, sakramenttien, ripin ja rukouksen varaan, keskellä seurakuntaa, iästä riippumatta.

Mikä toisi perheet kirkkoon

Työikäisiä tavoittavat erityismessut, ja juhlapyhinä messu houkuttaa isovanhempia lapsenlapsineen tai nuoria rippikoulumerkintäkortteineen. Tavallisina pyhinä kokonaisia perheitä ei kirkoissa istu, jos heitä nyt yhdessä istuu muuallakaan.

Onko luovutettava mahdottoman tehtävän edessä? Eikö messulla ole tarttumapintaa nykyperheen arkeen? Eikö se ruoki isää, äitiä ja lapsia niin, että yhteinen kirkkoreissu maksaisi vaivan? Televisio- tai radiojumalanpalveluksien ääressä perhe voi olla, mutta Herran ruumis ja veri jäävät vastaanottamatta ja toinen kristitty perhe kohtaamatta.

Hurskas toive jää: Kun konfirmaatioikään tullaan, toivotaan, että nuori olisi vastaanottavainen sille kristilliselle sanomalle ja perinteelle, jota hänelle halutaan siirtää elämän evääksi. Useat arvovalinnoista on kuitenkin tuohon mennessä jo tehty.

Nykyteini kasvaa ja itsenäistyy aiempia sukupolvia nopeammin. Hän on kasvokkain elämän vastoinkäymisten kanssa usein ilman aikuista, ehkä ihan yksin.

Paikka pettyneille on tässä

- On nähtävä vaivaa, että perheet viettäisivät aikaa yhdessä, ja että he löytäisivät paikkansa messussa. Eräs varhaisnuorille suunnattuun Gospel Junior -messuun sanoittamistani lauluista käsittelee sovinnon teemaa perheessä, Anna-Mari Kaskinen esittelee.
- Ehkä kotona ei vain osata sanoa kaikkea sitä mitä tarvittaisiin vaikeuksien tullessa. Messussa on tilaa myös noiden tunteiden käsittelylle yhdessä. Toinen teema on varhaisnuoren suhtautuminen niihin moniin paineisiin, joita häneen kohdistuu - kavereiden kesken, ulkonäköön ja yleensäkin kelpaavuuteen liittyen. Näitä pohdin laulussani Katson peiliin, kirjailija ja messujen sanoittamisen konkari Anna-Mari Kaskinen kertoo.

On nähtävä vaivaa. Varhaisnuori on sen arvoinen. Isä ja äitikin ovat!

Marjaana Kotilainen

PS. Anna-Mari Kaskinen on Naiset toivon lähteellä -ohjelman vieraana 24.10.

Naisten nurkka, joka on julkaistu Lähde-lehdessä 23.10.2009

Gospel Junior -messu kutsuu varhaisnuoria perheineen kirkkoon. Laukaalainen ensi kesän rippikoululainen Noora Halttunen tutustui messun sanoittajaan, Anna-Mari Kaskiseen. (Kuva: Marjaana Kotilainen)