28.02.11
Kynnys tekstiviestien käyttämiseen, nettikeskusteluun, blogin kirjoittamiseen, Facebook- tai Twitter-käyttäjäksi ryhtymiseen on madaltunut kaikkialla siellä, missä tarvittava teknologia on tarjolla. Mediasisällöt puolestaan vaikuttavat niin ihmisten arvoihin ja maailmankuvaan kuin kuluttajatottumuksiin ja tapaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja jäsentyä ympäröivään todellisuuteen.
Internet-aikana myös perinteisemmät välineet ovat yhä tarpeellisia. Jopa suurkaupungeissa, joissa internetyhteydet yleisimmin ovat tarjolla, niiden käyttö edellyttää luku- ja kirjoitustaitoa ja jonkinlaista toimeentulon tasoa. Toiseksi, koska internet pääasiallisesti antaa vastauksia käyttäjänsä tekemiin hakuihin, hänen kiinnostuksensa nettisisältöihin tulee herättää jonkin muun median kautta. Tähän tarvitaan radio, televisio, lehdet ja muita painotuotteita. Mikä tahansa viestin on tehokkaimmillaan, kun sen kautta tavoitetaan suuret joukot. Henkilökohtaisen kohtaamisen arvoa ei voi kuitenkaan kiistää.
Kristillisessä lähetystyössä media toimii samojen lainalaisuuksien mukaan. Sisältö vain on toinen. Viestimin voidaan kustannustehokkaasti välittää tietoa esimerkiksi kaukaisille alueille, joille kristityt työntekijät eivät voi turvallisesti mennä. Media voi herättää sellaisten ihmisten huomion, jotka eivät koskaan käy kirkossa tai tapaa kristittyjä. Se voi hälventää ennakkoluuloja, ja välittää tietoa. Oikein käytettyinä viestimet herättävät uteliaisuutta, luovat myönteistä kuvaa, kasvattavat tietoisuutta.
Yhteiskunnissa, joissa kristityt ovat pieni vähemmistö, monet ei-kristityt saattavat olla täysin tietämättömiä heidän olemassaolostaan. Medianäkyvyys osoittaa heidän olevan olemassa. Media luo yhteyksiä, ja antaa kristillisille yhteisöille voimaa. Tieto siitä, että kristityt ovat median kautta näkyvämpi osa yhteiskuntaa antaa heille usein rohkeutta.
Vaikka median vaikutus on tutkimusten mukaan suuri, se ei ole yhtä tehokas kuin henkilökohtainen kohtaaminen silloin kun kysymyksessä on tärkeä elämänmuutos. Tämä johtaa kaksivaiheiseen strategiaan: media herättää alustavan kiinnostuksen, poistaa ennakkoluuloja ja luo yhteyden. Tätä seuraa henkilökohtainen yhteydenpito katsojiin ja kuulijoihin. Näin monet kirkot ja medialähetysjärjestöt toimivat.
Etenkin maiden rajojen yli ulottuvassa medialähetystyössä yhteistyö on ainoa toimiva ratkaisu. Niin toiminnan rahoitus, sisällöntuotanto ja -jakelu kuin jälkiyhteydenpito on jaettu yhteistyökumppanien kesken niin, että jokainen tekee sitä, mihin on parhaat voimavarat ja osaaminen mukaan lukien kulttuurin tuntemus ja kielitaito.
Paavali kysyy Roomalaiskirjeessä (10:14), kuinka ihmiset voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko, kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet, ja kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista. Tämän mukaan evankeliumin eteneminen on prosessi, jatkumo. Kuuleminen ja tietoiseksi tuleminen tapahtuu tehokkaimmin median kautta. Uskominen syntyy sekä median että henkilökohtaisen kohtaamisen kautta, ja sitoutuminen tapahtuu tehokkaimmin henkilökohtaisen yhteyden myötä.
Tuhannet kuuntelija- ja katsojapalautteet kertovat, miten tämä tapahtuu käytännössä. Riippumatta siitä, onko kysymyksessä radio, televisio, internet tai muu väline, ihmisen kääntyminen elävän Jumalan puoleen on viime kädessä Pyhän Hengen työtä. Ja taivaassa iloitaan jokaisesta, joka kääntyy.
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
Pääkirjoitus, joka on julkaistu Lähde-lehdessä 18.2.2011
Tämä sivu: 
