23.08.07
Pääkirjoitus: ”Sallikaa lasten tulla…”
Vaikka oma jälkikasvummekaan
ei välty vastoinkäymisiltä, heidän ikätoveriensa asema on monissa muissa maissa
paljon heikompi. Syitä on useita. Lapset ja nuoret kantavat haavoja, joita
heidän maansa, elinympäristönsä ja perheensä on saanut erilaisten traumaattisten
tapahtumien kautta.
Maailman noin 6,6
miljardista ihmisestä noin kolmannes on alle 18-vuotiaita. Sanotaan, että lapsissa
ja nuorissa on maailman tulevaisuus. Mutta millainen tulevaisuus heille on tarjolla.
Epäoikeudenmukaisuus,
köyhyys, kaupungistumisen mukanaan tuoma irrallisuus, huumeet ja rikollisuus
ajavat lapsia ja nuoria kaduille. Esimerkiksi Keniassa katulapsia arvioidaan
olevan jopa 300 000. Katulapset puolestaan joutuvat samojen vitsausten kierteeseen.
Minkälainen tulevaisuus voikaan olla esimerkiksi 13-vuotiaalla tytöllä, joka myy
itseään rekkakuskeille saadakseen jokapäiväisen leipänsä.
Afrikassa neljä miljoonaa
alle 14-vuotiasta on saanut HIV-tartunnan. Neljä viidestä maailman yli 15 miljoonasta
alle 17-vuotiaasta aids-orvosta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Orpoutensa
lisäksi he usein menettävät mahdollisuutensa turvalliseen kasvuympäristöön,
koulutukseen ja muuhun ihmisarvoiseen elämään.
Myös luonnononnettomuuksien
seurauksena monet lapset ja nuoret joutuvat turvautumaan äärimmäisiin keinoihin
selviytyäkseen hengissä. Viimeaikaiset tulvat esimerkiksi Etelä-Aasiassa ovat
heikentäneet lasten terveystilannetta.
Miljoonilta loppuu lapsuus
liian aikaisin väkivallan, sotien ja pakolaisuuden takia. Elämä
pakolaisleireissä ja epävarmoissa oloissa on rajoitettua, eikä koulussa mahdollisesti
opittua voi panna käytäntöön. Joissakin maissa koulumaksut ovat yli
kolminkertaistuneet ja raunioittaneet koko koulujärjestelmän. Kuilu hyväosaisten
ja köyhien välillä on kasvanut niin suureksi, että vain pieni vähemmistö voi
kouluttaa lapsensa.
Alaikäisiä käytetään
edelleen halpana työvoimana, jolla ei ole mitään oikeuksia. Niin Etiopiassa
kuin Afganistanissa pakotetaan laittomasti teini-ikäisiä tyttöjä naimisiin. Keski-Aasiassa
keskenkasvuisia poikia ja kouluttamattomia työttömiä nuoria värvätään
rikollisjoukkioihin ja uskonnollisiin ääriliikkeisiin. Lapset ja nuoret
joutuvat aikuisten mielivallan ja intohimojen pelinappuloiksi.
Evankeliumit kehottavat toisenlaiseen kohteluun.
Jeesus nuhteli sitä, joka ottaa leivän lapsen suusta. Hän siunasi lapsia ja asetti
lapsen esikuvaksi tavalla, joka oli täysin odottamaton sen ajan yhteiskunnassa.
Hän opetti, että taivasten valtakuntaan tahtovan on tultava lapsen kaltaiseksi,
nöyräksi kuin lapsi. Lapsen, joka on monessa suhteessa avuton ja haluaa vain
turvaa ja huolenpitoa. Lapsen, joka tarvitsee toisen ihmisen apua ja antautuu
hoidettavaksi ja rakastettavaksi ehdoitta. Luottamus ja turvallisuus ovat
terveen kasvun edellytykset.
Toivonpilkahduksen lasten ja
nuorten elämään tuovat kristilliset radio-ohjelmat. Esimerkiksi Radiolähetysjärjestö
Sanansaattajien tukemat ohjelmat amharan ja oromon
kielellä Etiopiaan, tigrinjan kielellä Eritreaan, mandariinikiinaksi Kiinaan,
arabiaksi Egyptiin ja hepreaksi Israeliin rohkaisevat uskomaan, että heistä
välitetään ja että heidän elämänsä on arvokas. Lukuisat muut ohjelmat tukevat
perheitä kasvatustehtävässään. Monet ovatkin löytäneet ohjelmien kautta elämän
tarkoituksen ja siunauksen sekä opastusta valoisampaan tulevaisuuteen.
Juha Auvinen
lähetysjohtaja