14.11.08
Helsingissä äskettäin pidetyssä nuorten aikuisten Trans4mission08 -lähetystapahtumassa puhunut evankelista Kalevi Lehtinen sanoi, että ”jos et ole lähetystyöntekijä Suomessa vuonna 2008, et ole lähetystyöntekijä missään muuallakaan. Paikka ei tee sinusta lähetystyöntekijää, vaan suhteesi Jeesukseen”.
Terveellinen muistutus myös meille, jotka puhumme maailmanlähetyksestä ja siitä, mitä Jumala tekee ihmisten sydämessä ja elämässä eri puolilla maailmaa, mutta emme aina kykene kertomaan hänen rakkaudestaan naapurillemme.
Silloin onkin ensin kysyttävä, mikä on Jeesuksen paikka minun elämässäni. Ja vasta sitten, mikä on minun paikkani lähetystyössä. Jumala kyllä näyttää ja käyttää, tahtonsa mukaan ja ajallaan, kun vain sydämemme pysyy palavana.
Yksi pariskunta oli jo nuorena antanut elämänsä Jumalan käyttöön ja ilmaissut halunsa lähteä lähetystyöhön. Jumala avasikin heille siihen mahdollisuuden – 40 vuoden kuluttua. Sitä ennen he saivat palvella monin merkittävin tavoin hänen työssään Suomessa.
Joskus on jäätävä odottamaan Jumalan johdatusta ja taivaallisen savenvalajan työn tulosta. Hän tietää omat tarpeemme, mutta myös toisten tarpeet, joita varten hän haluaa meitä käyttää oman aikataulunsa mukaan.
Kaikki eivät voi itse lähteä. Lähetystyössä on paikka myös niille, nuorille ja vanhoille, jotka antavat aikaansa rukoillakseen lähetystyöntekijöiden puolesta ja uhraavat varojaan tukeakseen heidän työtään eri puolilla maailmaa. Paikka on jokaiselle, joka haluaa laittaa luovuutensa ja lahjansa käyttöön kertoakseen lähipiirissään Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa. Se voi tapahtua niin sanoin kuin teoin.
Lähetys alkaa kotiovelta, usein jopa sen sisäpuolelta. Arkisen elämän keskellä, maallistumisen ja moniarvoisuuden ristipaineessa sekä kristillisen uskon kannalta kyseenalaisten, jopa kielteisten arvojen viidakossa sitoutuminen vaatii rohkeutta. Moni luovuttaa.
Jumala ei kuitenkaan jätä meissä alkamaansa työtä kesken. Eikä hän kadu kutsumistaan. Hän tahtoo meidän olevan sanansaattajiaan, työtovereitaan. Rukoillen ja avoimesti kysellen paikka ja tehtävä löytyvät.
Tärkeintä ei ole, mitä me teemme, vaan se, mitä Jumala on jo tehnyt meidän ja koko maailman puolesta. Hän lähetti Poikansa maailmaan pelastamaan syntisiä ja tuomaan toivon tässä elämässä ja tulevassa.
Pyhä Henki rohkaisee ja antaa voimaa toimia ja osallistua. Raamatun sana, ehtoollinen ja seurakuntayhteys ruokkivat nääntynyttä mieltä ja puhaltavat sydämen liekkiin.
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
Tämä sivu: 
