27.03.07
Pääsiäismusiikissa yhdistyvät Raamatun tekstit ja vapaa kristillinen runous. Virsissä on esillä niin Kristuksen kuin ihmisenkin kärsimys. Ajankohtaisen esimerkin tarjoaa 400 vuotta sitten syntyneen saksalaisen Paul Gerhardtin (1607–1676) runoilijantyö, joka on yksi luterilaisen virsikirjan merkittävimpiä.
Luterilaisen virsikirjan isäksi sanotun Gerhardtin sanoituksissa yhdistyvät keskiajan hurskaus, luterilainen teologia ja barokinajan runous. Hänen virsilleen on tyypillistä syvä raamatullisuus ja lohduttava sielunhoidollisuus. Osaltaan niihin vaikuttivat hänen kokemansa vastoinkäymiset: orvoksi jääminen seitsenvuotiaana, 30-vuotinen sota, joka keskeytti hänen teologianopintonsa Wittenbergin yliopistossa, tunnustusten väliset kirkkotaistelut sekä puolison ja neljän lapsen kuolema.
Kaikkiaan Gerhardtin kirjoittamasta 133 virrestä on 16 säilynyt myös suomalaisessa virsikirjassa. Niistä tunnetuin ja rakastetuin lienee kärsimysvirsi Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen (vk 63), joka pohjautuu Arnulf Louvainilaisen runoon ristiinnaulitun kuvan tarkastelusta 1200-luvulla. Virressä Kristuksen kärsimyksestä käsin avautuu myös toivo: ”Suo ristinuhrin loistaa lohtuna pelkooni. Se ahdistuksen poistaa, tuo rauhan sieluuni. Vain katson kasvojasi, jään, Jeesus, turviisi. Näin sinun kuolemasi on minun voittoni.”
Tuo sama O Haupt voll Blut und Wunden -virsi soi myös yhtenä Johann Sebastian Bachin (1685–1750) Matteuspassion kauneimmista koraaleista. Passiomusiikissa vuorottelevat evankeliumikertomus sekä sitä kommentoivat aariat ja virret. Kuulija asetetaan vuorovaikutukseen kärsimystapahtumien kanssa.
Passiot julistavat Kristuksen kärsimyksen evankeliumia, mutta samalla avaavat oven Jumalan pelastussuunnitelman ymmärtämiseen. Passiomusiikki koskettaa kuulijaa sekä sanomansa että musiikillisten ulottuvuuksiensa kautta. Monille passiomusiikin kuunteluperinne on aidosti hengellinen tapahtuma, jossa Jumalan sana sekä siihen vastaavan ihmisen rukous ja kiitos vuorottelevat niin kuin jumalanpalveluksessakin.
Perehtyminen Jeesuksen kärsimyshistoriaan evankeliumeissa avaa sekä passiomusiikkia että pääsiäisvirsiä. Niistä monet välittävät kuulijalle kirkon vuosituhantisen ymmärryksen pääsiäisen merkityksestä. Esimerkiksi Matteuspassion tekstissä käydään läpi pääsiäisen tapahtumia kuvailevat Matteuksen evankeliumin luvut 27 ja 28. Raamatun ja virsikirjan tutkiminen rinnakkain voi avata uusia ja syvempiä näköaloja kristinuskon keskeiseen sanomaan. Bachin säveltämän Johannespassion lopun hautalaulu Ruht wohl enteilee jo ylösnousemusta.
Pitkäperjantain kärsimysmusiikki jättää suomalaisessa kirkkovuoden juhlaperinteessä usein varjoonsa riemullisen pääsiäismusiikin. Esimerkiksi Paul Gerhardtin pääsiäisvirsi (86) soi ylösnousemuksen sanomaa, josta aukeaa myös lähetyksen viesti: ”Maailman ääriin kaikukoon riemuinen sanomamme! Kansojen suureen ahdinkoon se soikoon iloamme: Nyt Kristus nousi haudastaan, hän voitti kuolon ruhtinaan ja tuonen vallan mursi.”
Siunattua pääsiäistä Ylösnousseen seurassa!
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
Tämä sivu: 
