19.09.08
Uusien uskonnollisten yhteisöjen syntyminen on johtanut uskonnollisen kentän pirstoutumiseen parissakymmenessä vuodessa. Erityisesti on lisääntynyt niin sanottu uusi henkisyys, jota edustavat lähinnä itämaisperäiset, taustaltaan buddhalaiset ja hindulaiset liikkeet sekä länsimaiseen esoteeriseen perinteeseen kuuluvat yhteisöt ja new age.
Tunnusomaista näille liikkeille on, että ne tarjoavat yksilöllisen henkisen kehityksen polun: buddhalaiset ryhmät erilaisia mietiskelyharjoituksia, hindulaistaustaiset yhteisöt joogaa, meditaatiota ja joskus palvonnallisia harjoituksia jumalallisen kohtaamiseen. Esoteerisissa yhteisöissä ihmiselle tarjotaan erilaisista kursseista tai vihkimyksistä koostuvia teitä oman hengellisyyden jalostamiseksi ja aidon itsen löytämiseksi.
Myös kristillisen uskon piirissä tapahtuu liikehdintää ja syntyy uusia liikkeitä. Helluntailais-karismaattisen kristillisyys on nousussa. Uuskarismaattisia seurakuntia oli viime vuoden lopussa yli 80. Hengellisten kokemusten lisäksi yhteisöt tarjoavat myös tiiviitä sosiaalisia ryhmiä.
Samanaikaisesti evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen on kiihtynyt merkittävästi. Kirkon jäseniksi kastettujen lasten sekä kirkkoon vuosittain liittyneiden määrä on kääntynyt laskuun jo 1990-luvulla. Vuonna 2007 kirkosta erosi lähes 38 000 ihmistä ja vuoden lopulla siihen kuului 81,7 prosenttia suomalaisista.
On arvioitu, että jos kirkon jäsenmäärä laskee vuosittain saman verran kuin on tapahtunut vuodesta 2003 lähtien, kirkkoon kuuluvien osuus vähenee seuraavien 25 vuoden aikana 15 prosenttia. Tällöin kirkon jäseniä olisi 67 prosenttia kansasta eli noin 3,8 miljoonaa suomalaista.
Oman värinsä suomalaiseen uskonnolliseen maisemaan tuovat maahanmuuttajat. Heistä kolme neljästä on kristittyjä ja suurin osa kristityistä maahanmuuttajista on liittynyt luterilaiseen kirkkoon. Viime vuoden lopussa kirkon jäsenistä noin 47 000 oli ulkomailla syntyneitä ja noin 12 000:lla oli muu kuin Suomen kansalaisuus.
On tärkeää tuntea periluterilaisen maiseman muutos ja tunnistaa uskonnollisia ilmiöitä. Kristillisen rakkauden ja etiikan näkökulmasta toisin uskovien ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus heidän kanssaan on välttämätöntä. Kirkon julistus-, opetus- ja lähetystehtävän näkökulmasta uskonnollinen pirstoutuminen ja kirkon jäsenkato ovat samalla kertaa sekä tehtävä että mahdollisuus. Se on kutsu jokaiselle kristitylle elää uskoaan todeksi omassa elinympäristössään. Lähetys alkaa kotiovelta.
Uskonnollisuudesta on tullut jopa poptaiteen ja -teollisuuden nouseva trendi. Hengellinen etsintä ja kiinnostus uskontoja ja uskoa kohtaan osoittaa, että Jumala on luomisessa pannut ihmisen sydämeen jumalan- ja pyhyydenkaipuun. Ihminen on luomisen perusteella uskonnollinen olento.
Uskominen itse uskoon tai uskontoon ei kuitenkaan riitä. Myöskään uskonnollinen elämys tai hengellinen kokemus eivät yksin kanna elämän pyörteissä. Etsiville saamme rohkeasti kertoa viestiä elävästä ja rakastavasta Jumalasta ja koko maailman Vapahtajasta, Jeesuksesta Kristuksesta.
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
Tämä sivu: 
