21.09.07
Riippumatta lähettikandidaatin tulevasta tehtävästä, tärkeä osa lähetystyöhön lähtevien koulutusta on perehtyminen Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Vain sellainen lähetti, joka tuntee oman uskonsa perusteet ja hengellisen viitekehyksensä, voi ymmärtää toisin uskovia ja kyetä vuorovaikutukseen heidän kanssaan, olivat he sitten kristittyjä tai jonkin muun uskonnon edustajia. Kristillisen uskon perusteiden ja lähetyshistorian tuntemisen ohella on välttämätöntä perehtyä myös muihin maailmanuskontoihin ja erilaisiin kulttuureihin.
Monipuolinen lähettikoulutus antaa valmiuksia kohdata paikallisten yhteistyökirkkojen ja -järjestöjen kansallisia työntekijöitä. Sen lisäksi on tärkeää opiskella myös sitä, miten tulla toimeen toisista maista ja yhteistyökirkoista tulevien lähettien kulttuurin, ajattelutapojen ja uskontulkinnan kanssa.
Tämä saattaa olla jopa suurempi haaste kuin yhteistyö kansallisten työtoverien kanssa. Osana valintaprosessia tehtävät psykologiset testit antavat käsityksen hakijan kyvystä toimia usein paineenalaisissa tilanteissa erilaisessa kulttuuriympäristössä.
Lähetystyöhön valmistautuminen on pitkä prosessi. Sen aikana myös kutsumus on koetteilla, ainakin silloin kun tulevasta työkentästä ja tehtävistä ei ole varmuutta. Pelkkä kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin tuskin riittää, kun luottamusta Jumalan lupauksiin koetellaan.
Seikkailunhalu ei lähetystyön arjessa kanna kovin pitkälle, vaikka lähtijällä olisi takanaan kuinka hyvä ammattikoulutus ja -kokemus. Tiiviin lähetyskoulutuksen aikana erilaisen taustan omaavien luonteet, tavat ja asenteet hiovat toisiaan. Opiskelutoverien kanssa jaetut ilot ja surut sekä tietoisuus yhteisestä tehtävästä yhdistävät ja vahvistavat lähetti-identiteettiä.
Verrattuna moniin ulkomaisiin kirkkoihin ja lähetysjärjestöihin Suomen kirkon lähetysjärjestöjen lähettikoulutus on hyvin järjestetty ja monipuolinen. Järjestöjen itsensä joko yhdessä tai erikseen ja Kirkon lähetystyön keskuksen (KLK) kanssa suunnittelema ja toteuttama koulutus harjoittelujaksoineen antaa hyvät valmiudet kohdata tulevat työhaasteet.
Lähetystyöhön lähtevän ensisijainen tehtävä on tukea vastaanottavaa yhteistyökirkkoa tai -järjestöä täyttämään tehtävänsä evankeliumin viemiseksi siitä osattomille sekä julistuksen ja opetuksen että diakonisen palvelun kautta muitakaan tehtäviä unohtamatta. Lähetti ei ole kohdemaassaan ensisijaisesti lähettävän suomalaisen lähetysjärjestön, vaan Kristuksen ja hänen maailmanlaajan kirkkonsa asialla.
Koulutuksen lisäksi kirkon lähetysjärjestöt myös huolehtivat valitsemistaan työntekijöistä niin kuin vastuullisen työnantajan kuuluukin. Lähetystyöntekijät ovat työsuhteessa järjestöön, joka lähettää heidät palvelemaan ulkomaista yhteistyökirkkoa tai -järjestöä.
Myös lähetystyöntekijöiden palkkaukseen tarvittavan taloudellisen tuen hankkiminen nimikko- tai yhteistyösopimuksin seurakunnilta on ainutlaatuinen malli maailmassa. Seurakuntien solmimat sopimukset lisäävät seurakuntalaisten lähetystietoutta ja -innostusta sekä rohkaisevat heitä kantamaan nimikkolähettinsä, heidän työnsä, työyhteisönsä ja perheensä esirukouksin Jumalan eteen.
Olisi toivottavaa, että lähetystyöntekijöitä tukevat seurakunnat ottaisivat vielä rohkeammin sen askeleen, että pitäisivät lähettejä omina työntekijöinään, jotka ovat ”lainassa” ulkomaisessa sisarkirkossa tai yhteistyöjärjestössä. Näin lähetin työ tulisi elimelliseksi osaksi seurakunnan omaa työtä ja maailmanlaaja kristittyjen yhteys vahvistuisi.
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
Tämä sivu: 
