27.01.10
Koptikristittyjen jouluyön messu päättyi järkyttävästi Egyptin Nagaa Hamadissa, kun aseistautuneet miehet avasivat tulen messusta poistuvia kohti. Tulituksessa kuoli viisi ja loukkaantui kymmenkunta kristittyä. Ennen kirkkoon hyökkäystä ampujat surmasivat kaksi ihmistä kaupungin ostosalueella. Koptikristityt viettävät joulua itäisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta.
Uskonryhmien väliset yhteenotot Egyptissä ovat harvinaisia. Viime vuosina hyökkäykset kristittyä vähemmistöä kohtaan ovat kuitenkin lisääntyneet. Noin joka kymmenes Egyptin 82 miljoonasta asukkaasta on koptikristitty. Nämä 7-8 miljoonaa egyptiläistä muodostavat Lähi-idän suurimman kristillisen yhteisön. Maan valtaväestö edustaa lähinnä sunnilaista islamia, joka on Egyptin valtionuskonto.
Egypti ei ole ainoa maa, jossa kristityt joutuivat jouluaikaan hyökkäyksen kohteeksi. Joulukuun 24. päivänä pommi-isku kirkkoon Irakin Mosulissa tappoi kaksi kristittyä, ja viisi loukkaantui.
Tammikuussa Open Doors -järjestö julkaisi vuosittaisen raporttinsa kristittyjen vainoista eri maissa. World Watch List 2010 -raportin mukaan vainoajien kymmenen kärjessä ovat Pohjois-Korea, Iran, Saudi-Arabia, Somalia, Malediivit, Afganistan, Jemen, Mauritania, Laos ja Uzbekistan. Listassa Egypti on sijalla 20, Irak pitää 17. paikkaa.
World Watch List raportoi nimenomaan kristittyjen uskonsa tähden kokemista vainoista, ei sellaisista, jotka johtuvat poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista tai etnisistä syistä. Raporttia varten selvitetään viisikymmentä asiaa. Näitä ovat muun muassa, salliiko maan laki kristityksi kääntymisen, onko kristittyjä surmattu, kidutettu tai vangittu uskonsa tähden, saavatko kristityt kokoontua vapaasti jumalanpalveluksiin, tai onko heillä mahdollisuus julkaista ja levittää kristillistä kirjallisuutta.
Raportin perusteella kristittyjen vainot lisääntyivät viime vuonna Somaliassa, Jemenissä, Mauritaniassa, Vietnamissa, Azerbaidžanissa, Tadžikistanissa, Turkissa ja Tunisiassa. Kristittyjen tilanne parani Saudi-Arabiassa, Algeriassa, Intiassa, Kuubassa, Jordaniassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa. Maailmanlaajuisesti kristittyjen tilanne on pikemminkin heikkenemässä kuin helpottumassa.
Kristittyjä on vainottu koko kristillisen historian ajan. Viimeisen sadan vuoden aikana kristittyjen vapautta ovat rajoittaneet pääasiassa kommunistiset ja islamilaiset maat. Ensiksi mainittujen marxilaiseen ideologiaan ei kuulu puhe tuonpuoleisesta Jumalasta. Jälkimmäisissä maissa islamia pidetään lopullisena ilmoituksena Jumalalta, eikä siitä ole lupa poiketa. Joissakin valtaosin islamilaisissa maissa tunnustetaan vähemmistöjen oikeus harjoittaa omaa uskontoaan.
Nykyään lähes jokaisen valtion perustuslakiin on kirjattu muiden vapauksien ohella uskonnonvapaus. Se sisältyy myös YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948. Julistuksen 18. artiklan mukaan "Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja."
Ihmisoikeuksien julistus ja kansallinen lainsäädäntö eivät kaikissa maissa takaa uskonnonvapauksien toteutumista käytännössä. Uskonnonvapaus määritellään eri maissa ja kulttuureissa eri tavalla. Tämä johtaa siihen, että kansojen on vaikea keskustella ja löytää yhteistä näkemystä kysymyksestä. Räikeiden uskonvainojen ja ihmisoikeusloukkausten pitäminen esillä näyttää kuitenkin lisäävän päättäjien painetta hillitä kristittyihin kohdistuvia loukkauksia maassaan.
Kristityn tehtävä on puolustaa uskonnonvapautta kaikissa olosuhteissa ja kaikkialla. Samoin hänen kuuluu rukoilla vainottujen sisarien ja veljien sekä heidän vainoojiensa puolesta.
Juha Auvinen
Lähetysjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu Lähde-lehdessä 29.1.2010
Tämä sivu: 
