24.12.07
Silmäni sattuivat tuon tuosta Albert Edelfeltin maalaamaan alttaritauluun Paimenten kumarrus. Kolmen paimenen tavoin myös minun katseeni kiinnittyi valaistuihin Marian kasvoihin ja lapseen hänen sylissään. Lapsen ja äidin kontakti on herkkä ja lempeä. Tallin heinät luovat pehmeää tunnelmaa. Etuvasemmalla ovat jykevät paimenet, yksi heistä polvistuneena.
Goottilaistyylisen taulun yläosan täyttävät enkelit ja latinankielinen teksti ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Koko maalauksesta henkii renessanssin harmonia ja syvä levollisuus.
Vaasan kirkon alttaritaulu on yksi noin kuudestakymmenestä joulun aiheisiin liittyvistä alttaritauluista Suomessa. Valmistumisvuotenaan 1894 Edelfeltin pelkistettyä alttaritaulua pidettiin radikaalina, koska siinä näkyi kansallisia vaikutteita. Sanottiin, että joulun kuvauksen pitäisi olla seemiläisempää, Palestiinaan ankkuroitua.
Taulussa Edelfelt on onnistuneesti yhdistänyt paimenissa ja Mariassa näkyvän suomalaisen kansanluonteen ja uuden elämän syntymisen ihmeen ja ilon. Edelfeltin maalausta pidetään jouluaiheisten alttaritaulujen ykkösenä Suomessa.
Enkelin ilmoituksen mukaisesti seimelle rientäneet paimenet löysivät Marian, Joosefin ja seimessä makaavan lapsen. Paimenet olivat etuoikeutettuja. He saivat katsoa, kunnioittaa ja rakastaa köyhyyden keskelle syntynyttä lasta, ”sitä, minkä Herra meille ilmoitti”. Se, että Edelfeltin alttaritaulussa on jotain hyvin suomalaista, auttaa katsojaa samaistumaan tapahtumaan.
Alttaritaulun äärellä herää kysymys, kuka noista paimenista haluaisin olla: Se, joka vasemmalla nojaa kevyeen seinään, keskimmäinen, vai tuo joka on maahan polvistunut. Olisinko minä heidän asemassaan totellut enkelin kehotusta ja tullut katsomaan vastasyntynyttä?
Edelfeltin maalauksessa ei ole härkää eikä aasia, jotka taiteessa edustavat juutalaisia ja pakanoita. Jeesus on kaikkien ihmisten, sekä juutalaisten että pakanoiden Vapahtaja. Paimenet puolestaan edustavat koko ihmiskuntaa. Enkelten sanoma oli ollut niin vaikuttava, että paimenet jättivät laumansa öiselle kedolle ja kiiruhtivat katsomaan mitä oli tapahtunut. He näkivät Jeesus-lapsen ja uskoivat mitä enkeli oli heille sanonut. Tämän jälkeen he riensivät kertomaan muillekin siitä mitä oli tapahtunut.
Näin Betlehemin seimeltä alkoi lähetystyö. Paimenet olivat ensimmäiset vastasyntyneen Messiaan todistajat, ja kaikki jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Vielä tänäänkin sana ihmiseksi tulleesta Jumalasta saa ihmisiä ihmetyksen valtaan, kun he kuulevat: ”Teille on syntynyt Vapahtaja, hän on Kristus, Herra!” Hänen seimensä ääreen haluamme johdattaa kaikkia kansoja. Kiitos, että olet lahjoillasi ja esirukouksillasi tehnyt tämän mahdolliseksi kuluvana vuotena.
Joulurauhaa ja siunattua uutta vuotta!
Juha Auvinen
lähetysjohtaja
juha.auvinen@sansa.fi
Tämä sivu: 
