27.02.09
Lähetystyö on tuonut kirkkoomme siunauksen ja vastavuoroisesti olemme kirkkona voineet sitä jakaa siellä, missä tarve on suuri. Uraauurtavasta työstä on matkan varrella kasvanut vahva ja merkittävä yhteistyökumppanuus maailmanlaajassa Kristuksen kirkon tehtävässä. Kirkkomme eri lähetysjärjestöt ovat tässä voimakkaasti mukana.
Vaikka emme perinteisesti luterilaisen teologian mukaan korosta yksittäisten ihmisten, emme myöskään lähettien toimintaa, on silti paikallaan pitää esillä esikuvia. Lähetystyön mittavassa historiassa on paljon oppimista. Annetaan esikuvien puhua, innostaa ja rohkaista tämän päivän haasteiden edessä.
Martti Rautasen elämä ja elämäntyö kelpaa mille tahansa lähetysjärjestölle ja lähetille esikuvaksi sekä innoitukseksi. Kun Jumala tarttuu ihmisen elämään, valitsee ja varustaa tehtävään, ihminen saa kulkea Jumalan johdattamaa tietä. Kun siihen yhdistyy usko Jumalan sanan muuttumattomaan voimaan ja kykyyn kohdata ihmisen syvin kaipuu saada omistaa sielunrauha, saa lähetti kantaa hedelmää palvelutyössään. Tämän on osoittanut myös suomalaisen lähetystyön 150-vuotinen historia.
Toinen historiallisesti merkittävä, juhlassakin kuvattu vaihe oli, kun naisia valittiin lähettien joukkoon ja heille uskottiin tehtäviä. Rohkeiden ja sitkeiden naislähettien toiminnan kautta olemme myös saaneet esikuvan. Nykypäivän lähetystyöntekijöiden keskuudessa, ainakin suomalaista lähettikuntaa katsellessa, voimme nähdä naisten suuren osuuden lähettien määrässä.
Lähettien joukossa on ihailtavia esikuvia - naisia ja miehiä. Esimerkkeinä voi Suomen Lähetysseurasta mainita vaikkapa mittavan elämäntyön tehneen Selma Raunion Afrikasta, Aili Havaksen Lähi-idästä, Päivö Parviaisen Kiinasta. Myös muiden lähetysjärjestöjen toiminnassa voidaan nähdä pitkäaikaisten lähettien työn siunaus. Pietari Kurvisen tytär Ester Kurvinen on jäänyt monen mieleen Japanista. Liisa ja Ben Kingma toimivat pitkään Keski-Aasian pioneerityössä. Isto Pihkala on rohkaissut monia nuoria tulemaan mukaan maailmanlaajaan työhön. Itse hän teki merkittävän työjakson Inkerin kirkon toiminnan kehittämisessä. Seija Uimonen nousi Kroatiassa kirkon siivoojasta kirkon johtotehtäviin. Nimilistaa voisi jatkaa melkein loputtomiin.
Lähettien elämäkertakirjat ja kuvaukset työalueilta antavat nuoremmalle lähettipolvelle runsaasti innostavia virikkeitä. Juhlavuosi on luonteva tapa kertoa Jumalan siunauksesta lähetystyössä. Jo apostoli Paavalin lähetysmatkoihin perehtymällä voi nähdä, miten hän kertoi lähettäjilleen Jumalan teoista. Tarkoituksena oli rohkaista ja innostaa heitä, jotka olivat lähtijät työhön siunanneet.
Maailmanlaaja lähetystyö tarvitsee tänäänkin "rautasia ja raunioita", jotka jaksavat puurtaa joskus myös ylivoimaisten vaikeuksien keskellä. Lähetystyö ei koskaan ole ollut helppoa. Siksi myös Lähetyksen Herran lupaus olla lähettämiensä lähettien ja lähettävien ihmisten sekä kirkkonsa kanssa kantaa kaikissa olosuhteissa.
Työtä on vielä paljon, tehtävät mittavia ja haasteet suuria myös uusien alueiden ja ihmisten saavuttamiseksi. Meillä on paljon opittavaa edeltävien sukupolvien ja nykyisten uurastajien lähetysvastuun uskollisesta hoitamisesta. Sanoma syntien sovittajasta ja Pelastajasta on saatettava myös aikamme ihmisten ulottuville. Tämä oli se ensimmäisten lähettien keskeinen tehtävä. Se kannattaa pitää mielessä myös tänään ja huomenna.
Matti Korpiaho
lähetysjohtajan sijainen
Pääkirjoitus, joka on julkaistu Lähde-lehdessä 27.2.2009
Tämä sivu: 
