04.02.12
Kristillisessä elämässä myös näkyvillä merkeillä on tärkeä osansa. Ne ovat sitä paitsi Raamatun opetuksen mukaisia. Vanhassa testamentissa Jumalan lupausta seurasi näkyvä merkki, esimerkiksi sateenkaari ja ympärileikkaus. Uudessa testamentissa näkyviä merkkejä ovat esimerkiksi kaste ja ehtoollinen, jonka Herramme itse asetti.
04.02.12
Intian kansallinen perustuslaki takaa 1,1 miljardille maan asukkaalle uskonnonvapauden. Käytännössä tuota vapautta on viime vuosina koeteltu rajusti. Neljän vuoden takaiset joulunajan mellakat ja kristittyihin kohdistuneet väkivaltaisuudet ja murhat ovat jättäneet syvät jäljet Orissan osavaltioon ja koko Intiaan. Pakolaisleireillä on yhä tuhansia kodeistaan pois ajettuja kristittyjä. Heillä ei ole paluuta kotiseuduilleen, joissa kodit ja kirkot on tuhottu ja viljelysmaat otettu muiden käyttöön. Pakolaisleireillä varsinkin miehiä on pakotettu kieltämään uskonsa Jeesukseen ja kääntymään takaisin hindulaisuuteen.
"Kristittyjen esiintymiseen kuuluu rehellisyys, lähimmäisenrakkaus, myötätunto ja nöyryys, ja kaiken ylimielisyyden, alentuvuuden ja väheksymisen voittaminen." Näin sanotaan asiakirjassa, joka käsittelee yhteisiä toimintatapoja kristillistä elämää ja todistusta varten eri puolilla maailmaa.
04.02.12
Kaikkien Suomen kirkkokuntien yhteistä vastuuviikkoa vietetään 23.-30. lokakuutta. Viikolla kiinnitetään huomiota uskonnonvapauteen ja vainottuun seurakuntaan. Koko vuoden ekumeeninen tunnus on Ajattele toisin - usko vapaasti!
04.02.12
Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tehtävä on viedä evankeliumin sana Jeesuksesta Kristuksesta kaikille kansoille uskon syntymiseksi ja Kristuksen maailmanlaajuisen kirkon vahvistumiseksi.
04.02.12
Joka sunnuntaiaamu kello kymmenen parisataatuhatta suomalaista asettuu enemmän tai vähemmän radionsa ääreen. YLE Radio 1 lähettää jumalanpalveluksen jostakin Suomen kirkosta. Näin on tapahtunut 85 vuoden ajan. Paikallisesti palveluksia on radioitu jo ennen sitä.
04.02.12
Algerian kristityt ovat raportoineet huomattavista rajoitusten kiristyksistä viime kuukausina. Toukokuussa pohjoisalgerialaisessa Bejaian maakunnassa viranomaiset määräsivät seitsemän protestanttista kirkkoa suljettavaksi, koska "ne eivät olleet virallisesti hyväksyttyjä jumalanpalveluspaikkoja". Viime vuonna neljä protestanttista kristittyä pidätettiin "uskonnon harjoittamisesta ilman lupaa".
04.02.12
Myöhäiskevään ja kesän merkki on ateria nurmikolla. Se tuo väistämättä mieleen kaikkien aikojen piknikin, jokaisessa evankeliumissa kuvatun ruokkimisihmeen.
04.02.12
Jokin aika sitten tapasin ranskalaisen kristillisen radioaseman johtajan ja papin. Hän pahoitteli, että monetkaan papit eivät usko Kristuksen ylösnousemukseen. Heidän sydäntään ei valaise pääsiäisaamun kirkkaus vaan mielen täyttää ihmisviisaus ja epäily. Opetuksen kärki on taittunut, kun on vaiettava siitä, mistä ei voi puhua. Järki ei suostu näkemään sitä, mikä uskon silmin näyttäytyy mahdollisena ja on koko kristillisen uskon perusta.
04.02.12
Kuvitellaanpa, että koko maailma elää kylässä, jossa on 100 asukasta. Viime vuonna kylän asukkaista 60 oli aasialaisia, 15 afrikkalaisia, 11 eurooppalaisia, yhdeksän latinalaisamerikkalaisia ja viisi pohjoisamerikkalaisia. Kylän asukkaista 27 oli alle 15-vuotiaita lapsia ja sukupuolijakauma oli tasainen.
04.02.12
Viestinnän nykykehitys on verrattavissa kirjapainotaidon synnyttämään vallankumoukseen keskiajalla. Viimeaikaiset Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumat osoittavat, että internetin ja yhteisöllisen median käyttö voi horjuttaa hallituksia ja syöstä päämiehiä vallasta. Tiedonvälitys ei ole enää yksin hallituksen valvomien radion, television, lehtien tai puhelinyhtiöiden varassa edes yksinvaltaisesti johdetuissa maissa. Mediaa hyödyntävä kansalaisyhteiskunta nostaa päätään. Media on osa ihmisten arkipäivää.
Tunisian tuore kansannousu kertoo Pohjois-Afrikan muutospaineista. Ne ovat kyteneet pinnan alla jo vuosikausia. Viimeaikaiset ruokamellakat Algeriassa ja Tunisiassa ovat vain jäävuoren huippu.
Joka kymmenes suomalainen kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Uusi tutkimus paljastaa, että Raamatun lukeminen on herätysliikkeisiin kuuluvilla sitä runsaampaa, mitä ainutlaatui-sempana he näkevät Raamatun roolin. Myös moraalikäsityksiltään herätysliikeväki poikke-aa huomattavasti suomalaisten yleisestä ajattelutavasta. Liikkeiden kannattajat vaikuttavat aktiivisesti kirkossa niin paikallisseurakunnissa kuin valtakunnallisestikin.
Lue lisää: Herätysliikkeissä on raamattu-uskollista kirkkokansaa
04.02.12
Sata vuotta eurooppalaiset ja amerikkalaiset lähetystyöntekijät ovat opettaneet Afrikan ja Aasian kirkkoja uskomaan Raamattuun Jumalan sanana. Nyt jotkut ovat alkaneet tulkita sitä uudesta näkökulmasta. Etelän kristityt haluavat edelleen pitää kiinni raamattunäkemyksestään, kun he joutuvat ottamaan kantaa seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin.
Lue lisää: Lähetysjohtajan kynästä: Suhtautuminen seksuaalisuuteen jakaa kirkkoja
04.02.12
Yksi Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien strategian 2010-2015 arvoista on Toivon viesti. Sen mukaan: Evankeliumiin sisältyy toivo. SANSA suuntaa työtään niin, että toivon viesti tulee vaikeasti tavoitettavien seutujen asukkaiden ulottuville ikuisen elämän lähteeksi ja rohkeudeksi kohdata elämän haasteita...
Naiset kaikkialla maailmassa, erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa, joutuvat taistelemaan perusoikeuksiensa,
ihmisarvonsa, terveytensä ja rauhansa puolesta. Eräs intialainen on kuvannut sisariensa
asemaa runossaan Kunnianosoitus intialaiselle naiselle näin:
Jos hän on onnekas häntä ei ole surmattu heti syntymänsä jälkeen,
Jos hän on onnekas hän näkee viidennentoista syntymäpäivänsä
(12 miljoonasta Intiassa syntyvästä tytöstä kolme miljoona ei näe
viidettätoista syntymäpäiväänsä!),
04.02.12
"Jos et pysty ruokkimaan satoja nälkäisiä, niin ruoki yksi." Näin kerrotaan äiti Teresan vastanneen, kun häneltä kysyttiin, eikö hän lannistu ja menetä toivoaan nähdessään suuren joukon avun tarpeessa olevia ihmisiä.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Ettei yksikään joutuisi kadotukseen
Isä meidän -rukouksen neljäs pyyntö Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme käsittää kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Lutherin Vähän katekismuksen selityksen mukaan siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.
04.02.12
Vuonna 2010 maailmanlähetys ja evankelioiminen saavat osakseen suurta huomiota. Kesäkuun alussa Skotlannissa kokoontunut Edinburgh II -juhlakonferenssi arvioi sata vuotta sitten pidetyn lähetyskonferenssin merkitystä. Samalla se suuntautui nykyisiin ja tuleviin lähetystyön kysymyksiin teemalla Kristuksesta todistaminen tänään. Lokakuussa taas pidetään Etelä-Afrikan Kapkaupungissa Lausanne III, Maailman evankelioimisen konferenssi, jonka teemana on Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa.
04.02.12
Radion Horisontti-ohjelmassa katolisen kirkon piispa Teemu Sippo totesi, että maallistumisen haaste koskettaa paitsi katolista myös muita kirkkoja Suomessa ja muualla, erityisesti Länsi-Euroopassa. Sipon mukaan yksi vastaus tähän haasteeseen on uusi katekeesi, eräänlainen uskonnonopetus aikuisille. Hän korosti sen lisäävän tietoisuutta siitä, mitä usko merkitsee ja millä tavalla sitä voi syventää. Siihen liittyy Sipon mukaan myös työ, jolla uusi sukupolvi voidaan kasvattaa kristityksi, antaa kristilliset arvot sen elämään.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Uskossa kasvaminen on elämänmittainen matka
04.02.12
Kristinuskoa ja kristillistä lähetystyötä syytetään joskus kulttuurien tuhoamisesta. Näin väittävät tuntevat usein huonosti sekä kristillistä uskoa että kulttuurin käsitettä. Kumpikin on monimuotoinen ja ilmenee eri yhteisöissä, maissa ja kansoilla eri tavoin. Yksi yhteinen lähtökohta niille kuitenkin on Vanhan testamentin ajatus, jonka mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella. Se ei koske vain maata ja luontoa vaan myös henkistä ja hengellistä ympäristöä ja pääomaa.
04.02.12
Olen kiitollinen siitä, että saamme yhdessä tehdä mahdolliseksi evankeliumin viemisen myös sinne, missä sitä ehkä kaikkein eniten halveksitaan ja toisaalta kaikkein eniten janotaan. Lähi-idässä sekä Etu- ja Keski-Aasiassa miljoonat ihmiset ovat turhautuneet köyhyyden, väkivallan sekä poliittisen ja uskonnollisen painostuksen keskellä ja etsivät elämän syvempää tarkoitusta ja mieltä.
04.02.12
Raamatussa kristillistä kirkkoa kutsutaan Kristuksen ruumiiksi. Ruumiissa on monta jäsentä, joilla jokaisella on tärkeä tehtävänsä ja paikkansa. Niistä mikään ei tule toimeen ilman toista. Ja pää on Kristus.
04.02.12
Olin joitakin vuosia sitten eräässä seminaarissa ja lounaalle mennessäni yksi emännistä kysyi: "Oletteko te se mausteeton pappi?" Vastasin välittömästi, että "en ole". Hetken kuluttua hiljaa ainakin toivoin, etten olisi "mausteeton pappi", sillä mieleeni tuli Jeesuksen vertaus mauttomaksi käyneestä suolasta: "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa." (Matt. 5:13)
04.02.12
Aasia on ainoa maanosa, jossa kristinusko ei ole suurin uskonto. Maailman 55 maasta, joiden väestöstä alle 10 prosenttia on kristittyjä, 44 sijaitsee Aasiassa. Aasian maissa elää 83 prosenttia maailman ei-kristityistä. He edustavat valtaosaa kolmesta suurimmasta ei-kristillisestä uskonnosta: islamista, hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta.
04.02.12
Koptikristittyjen jouluyön messu päättyi järkyttävästi Egyptin Nagaa Hamadissa, kun aseistautuneet miehet avasivat tulen messusta poistuvia kohti. Tulituksessa kuoli viisi ja loukkaantui kymmenkunta kristittyä. Ennen kirkkoon hyökkäystä ampujat surmasivat kaksi ihmistä kaupungin ostosalueella. Koptikristityt viettävät joulua itäisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Olen nähnyt, miten kansaani sorretaan...
04.02.12
Maailmaa koettelevan talouskriisin ja monenlaisten epävarmuutta luovien uhkakuvien keskellä Herramme Jeesuksen syntymä, häntä kumartamaan tulleet tietäjät ja Jeesuksen kaste kiteytyvät kristikunnassa loppiaisen sanomaksi, joka muistuttaa meitä kirkon ja jokaisen kristityn lähetystehtävästä.
04.02.12
Jouluevankeliumia luetaan parintuhannen vuoden aikana kertyneen historian painolastin ja kulloiseenkin ajankohtaan sopivan tulkinnan värittämänä. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi erilaiset kristilliset ja kirkolliset perinteet, myös kirjallisuus, kuvataide ja kansan suussa syntyneet legendat. Näiden mielikuvien vallassa harvoin pysähdytään ajattelemaan, millaisissa olosuhteissa Jumala todella tuli ihmiseksi tähän maailmaan.
04.02.12
Ensi vuonna muistetaan eri puolilla maailmaa Edinburghissa 1910 pidettyä kansainvälistä lähetyskonferenssia, joka merkitsi lähetystyön uutta nousua ja järjestäytymistä osaksi kansainvälistä ekumeenista liikettä. Vuosi antaa aiheen tarkastella, miten hyvin sata vuotta sitten lähetystyölle asetetut tavoitteet on saavutettu.
04.02.12
Viisikymmentä vuotta sitten kirjoitti Mikkelistä Helsinkiin siirtynyt piispa Martti Simojoki saatesanat Suomen Kirkon Lähetysasiain Neuvottelukunnan ensimmäiseen kiertokirjeeseen papistolle.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Lähetyksen haasteet historiassa ja tänään
04.02.12
Kun lähetystyöhön aikovalta kysytään hänen vaikuttimiaan lähteä kauaksi kotoa, hän saattaa sanoa että syynä on rakkaus. Hän on valmis lähtemään yhä uudestaan ja uudestaan sen rakkauden varassa, jota hän on kokenut ja jota hän haluaa välittää myös toisille.
04.02.12
Syntyperältään vierasmaalaisten määrä maassamme on moninkertaistunut alle 20 vuodessa. Viime vuoden lopussa Suomessa asui pysyvästi 143 256 ulkomaan kansalaista. Pääosa heistä oli muita kuin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Eniten tänne on muuttanut väkeä Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Somaliasta, Kiinasta, Thaimaasta, Turkista, Isosta-Britanniasta ja Irakista.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Maahanmuuttajat rikastuttavat kirkon elämää
04.02.12
Kirkkomme julkisti äskettäin ekumeenisen strategian Meidän kirkko - ykseyttä etsivä yhteisö. Se on tarkoitettu kirkon, sen seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen ekumeenisen toiminnan ja strategisen suunnittelun apuvälineeksi. Siinä tähdennetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuulumista Kristuksen maailmanlaajaan kirkkoon. Strategiassa ekumenialla tarkoitetaan kirkkojen ja kristittyjen yhteyspyrkimyksiä eli sellaisia tekoja, toimia ja asenteita, jotka edistävät kristittyjen välistä yhteyttä kaikkialla maailmassa.
04.02.12
"Olen onnellinen voidessani kertoa teille siitä, miten elämäni muuttui kuunneltuani Janagin Vat -ohjelmaanne. Mikä ilo onkaan kuunnella ohjelmaa omalla äidinkielelläni. Tapanne selittää Sanaa on vaikuttava. Meillä ei ollut mitään tietoa sellaisesta nimestä kuin Jeesus. Teidän ohjelmienne kautta koko perheeni tuli tuntemaan tuon nimen, joka on nyt tullut meille läheiseksi", kirjoittaa intialainen bhilinkielisten radio-ohjelmien kuuntelija Nevil S. Gujaratin osavaltion Dahodista.
04.02.12
04.02.12
Monet ovat kyselleet minulta, minkälaisten asioiden puolesta nyt tulisi rukoilla. Pohjoisafrikkalaiset tarvitsevat nyt rukoustukeamme – heille usko on elämän ja kuoleman kysymys.
Vieraillessani Marokossa seisoi kaksi veljestä pääkadulla eräänä lauantaina. He räjäyttivät itsensäitsemurhapommittajina. Heillä oli epäonnea, sillä kukaan muu ei kuollut. Tapaus herätti kuitenkin levottomuutta.
04.02.12
Lähetystyössä on viime vuosina alettu korostaa
yhteisvastuullisuuden merkitystä. Toimiminen erillisinä ja erilaisina järjestöinä
on rikkautta kirkollemme. Lähetysjärjestöjen samansuuntaiset hankkeet eivät
ilmennä päällekkäisyyttä, vaan korostavat haluamme nähdä asiat samalla tavalla
ja vastuuntuntoamme samankaltaisista asioista.
04.02.12
Kirkossamme vietetään lähetyksen 150-vuotisjuhlaa. Suomen
Lähetysseuran toimitaloon kokoontui tammikuussa monisatapäinen onnittelijoiden
joukko. Ohjelmaa oli onnittelijoille ja onniteltaville. Lähetyksen katselmus eri
puheenvuoroissa ja historiallisessa katsauksessa oli juhlallinen ja tunteikas. Maailmanlaajan
tehtävän eri ulottuvuudet koottiin yhteen ja esitettiin luontevana
tapahtumaketjuna.
04.02.12
Näin vuoden alussa haluamme välittää Sinulle iloisen sanoman Intiasta. Vainoista ja vaikeuksista huolimatta evankeliumi synnyttää siellä uskoa yhä useampien sydämissä.
04.02.12
Vuotta 2009 vietetään kirkon lähetystyön juhlavuotena. Syynä on 19. tammikuuta vuonna 1859 perustetun Suomen Lähetysseuran kunniakas 150 vuoden historia. Juhlan aihetta on myös siinä, että Suomessa on vuosisatoja voitu vapaasti pitää esillä Jumalan sanaa, ja että täältä on lähdetty toteuttamaan Kristuksen kirkolleen antamaa lähetystehtävää sinne, missä häntä ei vielä tunneta. Suomen Lähetysseuran ja kirkon muiden lähetysjärjestöjen monipuolinen työ ulottuu tänään kaikkiin maanosiin.
Lue lisää: Pääkirjoitus: Millainen kirkko, sellainen lähetys
04.02.12
Tapasin
äskettäin miehen, joka kertoi tulleensa uskoon nuorukaisena joulukirkossa.
Joulun sanoman äärellä moni saattaa pysähtyä miettimään, miksi Jumala tuli ihmiseksi?
Tämän kysyminen – tai kyseenalaistaminen – ei ole vain oman aikamme ilmiö. Jumalan tarkoitusta ovat kyselleet jo Raamatun henkilöt, ja kristityt ennen meitä. Keskiajan tunnetuimpiin kristillisiin ajattelijoihin kuulunut Anselm Canterburylainen julkaisi aihetta käsittelevän pääteoksensa Cur Deus homo (Minkä tähden Jumala tuli ihmiseksi) vuonna 1098.
Sivu 1 / 3
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >>